Kolme asiaa, jotka tapahtuvat aivoissa, kun kuuntelemme musiikkia

Olet varmasti kuullut monista hyödyistä mitä positiivisia asioita musiikki tekee sinun elimistölle ja mitä asioita musiikin avulla tai sen kautta voi tehdä hyvinvoinnin näkökulmasta. Joten myös käytettyjen harmonikkojen soittaminen aktivoi aivojamme. Musiikkia myös kuunnellaan entistä enemmän myös taustalla ja Tilastokeskus onkin tutkinut, että noin 80 prosenttia suomalaisista kuuntelemasta musiikista on taustamusiikin kuuntelua – enää ei siis kuunnella musiikkia välttämättä ihan varta vasten. Oletko tiennyt, että musiikki vaikuttaa meidän aivoihin eri tavoin? Käymme tässä artikkelissa läpi 3 asiaa, miten musiikki vaikuttaa aivoihin.

Katso ja kuuntele videolta, kuinka kuorolaulu voi auttaa aivovauriopotilaiden kuntoutuksessa:

1. Musiikin kuuntelu herättelee tapahtumamuistia

Sinullekin on varmasti muistunut mieleen erilaisia tapahtumia tietyn musiikkikappaleen myötä. Muistat varmasti fiilistelleesi jonkin biisin kuullessasi jotain tiettyä kesää ja sen tapahtumia, kuten ystävien kanssa tehtyjä roadtrip-reissuja ympäri Suomea.

Positiivisten muistojen lisäksi muistiisi voi palata myös vähemmän imartelevia muistoja tai jopa suoraan sanottuna negatiivisia tunteita. Jostain musiikkikappaleesta voi tulla mieleen esim. teinikesä, jolloin ensirakkautesi särki sydämesi pahemman kerran. Aivoilla on onneksi luontainen tapa ”kullata muistoja” joten tämäkin negatiivinen tapahtuma on luultavasti kääntynyt positiivisen puolelle myös sinulla.

2. Liikkuminen musiikin tahtiin aktivoi motoriset aivoalueet

On saatu joitakin tutkimustuloksia jo siitä, että äänet vaikuttavat ihmisen sikiöön siten, että tuleva vauva tunnistaa esimerkiksi äidinsä äänen jo kohdussa ollessaan. Sitä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan, mitä aivoalueet sikiöllä aktivoituvat. Sen sijaan taaperoiden ja sitä vanhempien lasten motorisissa aivoalueissa tapahtuu aktivoitumista musiikin kuuntelun ja sen tuottamisen aikana – aivoalueet aktivoituvat myös aikuisilla. Näin ollen musiikin avulla voi kehittää motorisia taitoja ja tätä kautta esimerkiksi liikunnallisia taitoja. 

3. Stressihormoni kortisoli laskee aivoissa musiikkia kuuntelemalla

Tiedätkin varmasti, että lyhytaikainen stressi on hyvä asia ja auttaa sinua suoriutumaan asioista paremmin – niin henkisesti kuin fyysisesti. Pitkäaikaisena stressi kuitenkin laskee suorituskykyä ja lopulta saattaa myös lamauttaa. Liiallinen kortisoli myös saattaa vahingoittaa aivoa seuraavilla tavoilla.

Kortisoli saattaa supistaa aivojen otsalohkoa

Aivojen otsalohkon tehtävä on säädellä kykyä suoriutua sosiaalisista tilanteista, kykyyn keskittyä ja kykyyn tehdä päätöksi. Kovassa stressissä voi siis olla vaikea suorittaa yksinkertaisiakin tehtäviä ja mielialat saattaa vaihdella todella nopeasti.

Aivojen mantelitumakkeen toiminta kiihtyy

Mantelitumake säätelee tunnereaktioiden muistamista ja niiden käsittelyä. Jos mantelitumakkeen toiminta on kiihtynyt pitkittyneen stressin takia, ihminen voi tuntea itsensä ahdistuneelta.

Hippokampuksen aktiivisuus vähenee

Hippokampus vastaa ihmisen oppimisesta, muistin toiminnasta ja stressinhallinnasta. Kortisoli vaikuttaa negatiivisesti hippokampuksen toimintaan, joten voi olla, että liiallinen kortisoli häiritsee muistin toimimista tehokkaasti. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *